Urhea-halli, arkkitehti Tuomo Siitonen

Urhea-hallissa urheiluhetket nostetaan valokeilaan

Arkkitehti Tuomo Siitoselle Urhea-hallin piirtäminen oli jo sijainniltaan kiinnostava kohde. Siitonen asui nuoruutensa Käpylässä ja kulki Vallilaan lennokkikerhoon. Tutulle alueelle oli innostavaa päästä luomaan uutta.

  • Aiemmista yhteisistä projekteista tuttu Marko Ruti otti yhteyttä ja kysyi, että ”katsoisitko, jos siihen Mäkelänrinteen lukion parkkipaikalle mahtuisi jumppasali”, muistelee Siitonen hankkeen starttia.  

Asemakaavaa ei ollut, joten ihan nollasta oli lähdettävä. Siitonen oli tilanteen tasalla ja ymmärsi, että hanke ei käynnisty, jollei sitä aloiteta pro bonona eli vapaaehtoistyönä.  

  • Lähtökohtana oli, että porukka oli kivaa ja oli hyvä tehdä yhteistyötä. Hanke oli kannatettava ja sitä mielellään tuki. Liikuntaa, asumista ja koulutusta palvelevia tiloja tehdessä toteutetaan yhteistä hyvää.

Urhea-hallin suunnittelu eteni vaiheittainen ja hanke laajeni ja monipuolistui ajatusten kirkastuessa Urhean päässä. Suunnittelua rajasivat niin budjetti kuin kaupungin rajoituksetkin. Lopulta pienelle tontille saatiin iso talo.

  • Marko Ruti ja Simo Tarvonen ovat pystyneet kehittämään sisällön hyvin monipuoliseksi. On löytynyt todella tehokas tapa sijoittaa tilat, Siitonen kertoo yhteistyöstä.

Halli upotettiin jyrkkään rinteeseen. Mäkelänkadun puolella hallin katto on uimahallin korkeudessa, mutta toisella puolella hallia kerroksia on kuusi. Osa tiloista sijoittuu maan alle. Maan alta löytynyt junatunneli oli ollut vuosikaudet käyttämätön tila, mutta hanke keksi hyödyntää sen. Tunneliin tulee yleisurheilun juoksusuora.

Pelitapahtumat halutaan tuoda korostetusti esille

Urhea-hallissa on ajateltu, että urheilu on tänä päivänä muutakin kuin suorittamista.

  • Halli on areena myös yleisölle ja toimii etenkin koripallon ja rytmisen voimistelun näyttämönä. Saleihin saadaan katsomot ja kaikki fokusoituu peli- tai kilpailutapahtumaan. Tilojen tausta on tumma ja itse urheilu tuodaan korostetusti esiin. Muu häivytetään.

Tuomo Siitonen on saanut arkkitehtuurin valtion palkinnon kahdesti – vuosina 1983 ja 2009. Siitonen on suunnitellut urallaan lukuisia julkisia tiloja, toimistorakennuksia ja asuntoja ja toimi 15 vuotta arkkitehtuurin professorina Teknillisessä korkeakoulussa. Urhea-hallia on Siitosen lisäksi ollut hänen arkkitehtitoimistossaan suunnittelemassa Esko Valkama.

Hallin viereen nousee myös Siitosen suunnittelema Helsingin opiskelija-asuntosäätiön Hoasin asuinkerrostalo.

  • Osana kampusta oleva talo on mielenkiintoinen projekti alppimajahuoneineen ja monenlaisine yhteistiloineen. Tavoitteenamme on ollut, että kampuksella liikkuessa joka tilassa tuntee olevansa Urhea-brändin alla. Hoasin talosta on myös sisäyhteys halliin ja kouluun. Tästä on tulossa hieno ja toimiva kokonaisuus.

Teksti: Sanna Mönkkönen
Kuva: Tuomo Siitonen