Tim Gabbett: Train Smarter and Harder

Suomen Urheilufysioterapeutit ry lennätti lokakuussa australialaisen dr Tim Gabbettin Suomeen pitämään maailmankuulua koulutustaan kuormituksen hallinnasta; Load management – Train Smarter and Harder. Koulutukseen osallistui Urhean valmentajia ja fysioterapeutteja. Koulutuksen tavoitteena oli saada urheilun parissa toimivat eri ammattikunnat puhumaan mahdollisimman samaa kieltä ja sen myötä yhteistyötä toimivammaksi. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena oli tuoda teoriaa ja käytäntöä lähemmäksi toisiaan harjoittelemalla kuormituksen seurantaa, suunnittelemalla harjoituksia, sekä yksittäisiä että viikkotasolla, ja suunnittelemalla kuormitusta vastaamaan urheilijoiden yksilöllisiä tarpeita.

Tim Gabbett on australialainen tutkija, joka on tehnyt suurimman osan urastaan huippu-urheilun parissa. Hän on väitellyt fysiologiassa vuonna 2000 ja 2011 ammattijalkapallossa, erityisesti fyysisten vaatimusten, vammojen ennaltaehkäisyn sekä taitojen hankkimisen parissa. Hänen tunnetuimmat tutkimukset liittyvät akuutin ja kroonisen kuormituksen suhteesta, jota on paljon myös kritisoitu maailmalla. Gabbett itse kertoo kyseisen käyrän olevan yksi eniten väärinymmärretyistä tutkimuksista. Hän korostaa käyrän tarkoittavan kuormituksen seurantaa ja hallintaa.

Fyysisen kuormituksen seuranta ja hallinta on tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyssä. Kuormituksen seurannassa voi käyttää erilaisia objektiivisia mittareita kuten syke ja GPS-seuranta, mutta toimiva mittari on myös subjektiivinen ”Session-RPE” metodi, jolla saadaan kuormituspisteet yhdelle harjoitukselle. RPE (Rating of Perceived Exertion) mittaa koettua kuormittavuutta asteikolla 0-10.  Harjoituksen kuormituspisteet saadaan kertaamalla RPE ja kesto minuuteissa. Gabbett muistuttaa, että kuormituksen seuranta ei kuitenkaan itsessään vähennä vammoja vaan fyysisesti kova ja tarkoituksenmukainen harjoittelu vähentää vammoja.

Kuormituksen hallinta ajatellaan usein tarkoittavan sitä, että rajoitetaan harjoittelua, vaikka sen pitäisikin olla juuri päinvastoin, jotta lisätään kuormituksen sietokykyä. Kuormitus itsessään ei ole ongelma vaan se kuormitus, johon ei olla valmistauduttu. Tämän myötä Gabbett heittikin ilmoille mielenkiintoisan ajatuksen siitä, että pitäisikö meidän puhua ylikuormitusvammojen sijaan alivalmistautumisvammoista.

Koulutuksen jälkeen kuormituspisteet on otettu käyttöön ainakin HFA:ssa. Fysiikkavalmentajan ja fysioterapeutin yhteistyö loukkaantuneiden pelaajien kuntoutuksen ja kuormituksen suunnittelussa on tämän myötä tehostunut ja muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi.

Teksti ja kuva: Simone Kallonen Suomen Urheilufysioterapeutit ry