Suomen Curling Mixed Doubles -joukkue

Tomi ja Oona

1. Ovatko tulevat olympialaiset teille molemmille ensimmäiset urallanne?

Oona ja Tomi: ”Kyllä, molemmille!”

Miten valmistautuminen tuleviin olympialaisiin on mennyt?

Oona: ”Valmistautuminen on sujunut hyvin. Olemme saaneet apua ja tukea kokonaisvaltaiseen valmistautumiseen niin fysiikkavalmennuksen kuin psyykkisen valmennuksen puolella ja syksyn aikataulu on ollut tarkkaan suunniteltu yhdessä OK:n kanssa ja suunnitelmassa on hyvin pysytty. Olemme pelanneet hyviä valmistavia kilpailuita ja harjoitellut aktiivisesti.”

Tomi: ”Hyvin, olemme huomioineet asioita kokonaisvaltaisesti, lajiharjoittelun lisäksi on huolehdittu henkisestä ja fyysisestä kunnosta, terveydestä ja mediasuhteesta. Näihin kaikkiin olemme saaneet hyvää tukea OK:lta ja Urheiluakatemialta.”

2. Missä olette pääsääntöisesti valmistautuneet ja mihin on erityisesti keskitytty viimeisten kuukausien aikana?

Oona: ”Jääharjoitukset meillä on Tomin kanssa Kisakalliossa, Lohjalla. Meillä on tällä kaudella uusi valmentaja Brian Gray, jonka kanssa olemme hioneet hieman pelitapaamme. Mixed doubles pelimuodossa ei ole välttämättä tarvetta olla merkinnäyttäjää. Me olemme aikaisemmilla kausilla kuitenkin toimineet yleisimmin niin, että näytämme toisillemme merkkiä. Tällä kaudella olemme kokeilleet ja havainneet hyväksi sen, että suuressa osassa heittoja tulemme harjaamaan toistemme heittoja ja näytämme vain tietyissä heitoissa merkkiä toisillemme. Samalla olemme hioneet harjauskäskyjä ja muuta kommunikointia tarkemmaksi. Lisäksi olemme keskittyneet entistä enemmän pieniin voimasäätöihin.

Tomi: ”Harjoittelemme Kisakallion urheiluopistolla, joka on meille tärkeä kumppani. Saamme sieltä tarvitsemamme jääajan ja voimme itse vaikuttaa jääolosuhteisiin. Se on tärkeää, koska siten voimme harjoittaa kykyämme toimia erilaisissa olosuhteissa ja olosuhteet ovat juuri sellaiset kuin kulloinkin haluamme ja osaamme tehdä. Viimeisten kuukausien aikana pääpaino on ollut lajiharjoittelussa ja kilpailemisessa. Jonkin verran olen tehnyt tutkimustyötä, jonka pohjalta olemme löytäneet uusia heittotekniikoita. Niillä voidaan sitten yllättää vastustaja tiukan paikan tullen.”

3. Millaisin odotuksin lähdette PeyongChangiin?

Oona: ”Ensimmäiset Olympialaiset on tietysti jännittävä tapahtuma. Olen haaveillut Olympialaisista juniori vuosista asti ja ennen 2014 Olympialaisia tein pidemmän tähtäimen tavoitteen, jossa päämääränä oli2018 Olympialaiset. Olympialaisiin pääsy on valtavan iso asia ja odotan/toivon, että niistä tulee hienoimmat kisat tähän asti. Toivottavasti pelaamme siellä parasta peliämme ja saamme sitä kautta myös menestystä. Ennen kaikkea odotan Olympialaisia kokemuksena.”

Tomi: ” Odotan nautinnollista kisamatkaa. Valmistautuminen itsessään on jo ollut suuri nautinto ja olen päättänyt, että nautin itse kisoistakin. Tuloksesta riippumatta kyseessä on hieno ja ainutlaatuinen tapahtuma, josta kannattaa ottaa kaikki ilo irti.”

4. Mitä tiedätte kisapaikasta ja montako päivää aikaisemmin olette paikan päällä?

Oona: ”Matkustamme Koreaan tammikuun lopulla, mutta menemme ensin viimeistelyleirille ja vasta juuri ennen kilpailun alkua kisakylään. Tämä on kummallekin ensimmäinen kerta Koreassa, joten emme tunne kisapaikkaa ennestään.”

Tomi: ” Kisapaikasta emme tiedä paljoa. Pelit pelataan hallissa ja yleensä arvokisoissa jäät ovat melko samanlaiset. Siinä mielessä tilanne on aivan toisenlainen kuin vaikka hiihtäjillä, joilla ympäröivät olosuhteet vaikuttavat paljon enemmän. Saavumme Etelä-Koreaan 29.1. ja menemme valmisteluleirille. Sieltä siirrymme kisakylään 5.2. Pelit alkavat 8.2.”

5. Millaista yhteistyötä olette tehneet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa?

Oona: ”Olemme saaneet urheiluakatemian kautta asiantuntija apua. Pääsin itse esimerkiksi urheiluakatemian kautta nopeasti loistavaan fysioterapiaan DBC klinikalle, kun loppukesästä loukkasin olkapääni fysiikkaharjoittelussa.”

Tomi:” Lähinnä olemme saaneet ohjausta asiantuntijoiden luokse tilanteissa, joissa niitä on tarvittu. Esimerkiksi loukkaantumisten hoidossa on ollut suuri apu siitä, että asiantuntijat ovat löytyneet akatemian kautta nopeasti.”

6. Oletteko molemmat työelämässä ja miten mahdollinen työelämä on vaikuttanut valmistautumiseen?

Oona: ”Olen ammatiltani maskeeraaja-kampaaja ja töissä YLE;llä. Työnantajani on ollut aina kannustava ja joustava kohdallani. Pystyin sopimaan Olympiakaudelle osa-aikaisen sopimuksen ja sitä on vielä pystytty muokkaamaan syksyn aikana jaksamiseni mukaan. Olen todella kiitollinen, että urheilu-urani on pystytty laittamaan etusijalle ja, että olen pystynyt jättämään työt hyvin vähälle. Tällä hetkellä teen siis vähäisesti töitä ja lisäksi työvuorojani on katsottu niin, että ne tukisivat mahdollisimman paljon harjoitteluani.”

Tomi: ”Molemmat olemme olleet työelämässä jo pitkään ja curling on ollut harrastus siinä sivussa. Voisi sanoa niin päin, että curling on vaikuttanut työelämään. Olemme molemmat työskennelleet viime aikoina osa-aikaisesti, jotta harjoittelulle ja levolle on jäänyt riittävästi aikaa. Minulla on oma yritys Suomen Palkitsemiskeskus Oy. Yrittäjänä minulla on vapaus merkitä kalenteriin matkapäiviä milloin vain. Tilipussi siitä vaan ohentuu, mutta curlingnautinto lisääntyy. Aikaisempien vuosien säästöjen turvin olen priorisoinut olympiaprojektin muiden asioiden edelle.”

7. Mitkä ovat teidän tavoitteet PyeongChangissa ja miten niihin päästään?

Oona: ”Tavoitteena on menestyä, tietysti sitä mitalinkin sieltä haluaisi. Mitalitavoite on kova, mutta siihen voidaan päästä, jos pelaamme parasta peliämme. Meillä ei ole ennakkosuosikin paineita harteillamme, mutta tasoerot eivät ole niin suuria, ettemmekö pystyisi voittamaan ketä tahansa vastustajaa. Jos kohdallemme osuu se meidän paras viikko, niin pystymme voittamaan kaikki. Lähdetään pelaamaan heitto ja peli kerrallaan, eikä matkailla ajatuksissa liian kauas unelmiin. Tärkeää on olla fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa helmikuussa, harjoitella sopivasti ja laadukkaasti sitä ennen.”

Tomi: ”Tavoitteemme on voittaa alkusarjassa niin monta peliä, että päästään neljän parhaan joukkoon. Sen jälkeen tavoitteena on voittaa seuraava peli ja sitten seuraava peli. Sillä tavalla voittaa kultaa. Noin sanottuna kuulostaa helpolta. Kulta on mahdollista, jos pelaamme hyvin ja vastustajat epäonnistuvat sopivasti. Olemme rankingissa vastustajiamme heikommin sijoittuneita, mutta yksittäisessä turnauksessa ja yksittäisessä pelissä voi käydä mitä vaan. Meitä ei kiinnosta kullan todennäköisyys, koska tavoittelemme sitä joka tapauksessa. Mutta suurelle yleisölle voisi olla reilua

vähän avata sen mahdollisuuksia: Mikä on lottoajan tavoite? Päävoitto tietenkin. Sen todennäköisyys on yksi 18,6 miljoonasta. Olympialaisten alkusarjassa pitää voittaa 4-5 peliä päästäkseen jatkoon. Sen jälkeen tarvitaan vielä kaksi voittoa kultaan. Jos kullan voittaja arvottaisiin kahdeksan joukkueen kesken, olisi todennäköisyys 12,5%. Jos jokaisen pelin voittaja arvottaisiin, olisi kullan todennäköisyys noin 16%, koska alkusarjassa voi pari peliä hävitäkin. Mutta koska olemme aikaisempien näyttöjen perusteella haastajan asemassa, on kullan todennäköisyys luokkaa 1%. Tuota todennäköisyyttä nostamme vielä kisan aikana nauttimalla pelaamisesta ja yllättämällä vastustajan uusilla tempuilla.

8. Mitä muita lajeja mahdollisesti käytte seuraamassa oman urakkanne jälkeen?

Oona: ”En ole ajatellut vielä muita lajeja. Muista lajeista ainakin taitoluistelu kiinnostaisi.”

Tomi: ”Emme ole suunnitelleet, kun ei ole vielä tiedossa, milloin paluulento on. Omien pelien jälkeen voi jonain päivänä olla mahdollista käydä katsomassa muita lajeja.”

9. Kuinka monta mitalia Suomi saa kisoista, veikkaus!

Oona: ”Toivotaan paljon menestystarinoita, seitsemän mitalia.”

Tomi: ”Viisi mitalia.”

Teksti: Kati Suomela