Motor Skills Aquisition Conference 13.-15.11.2019

Kisakallion Urheiluopisto järjesti marraskuussa yhdessä Jyväskylän yliopiston sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa järjestyksessään jo kolmannen kansainvälisen liikuntataitojen oppimisen ja opettamisen konferenssin. 

Tapahtuma keräsi Kisakallioon yli 300 osallistujaa 19 eri maasta. Konferenssin ohjelma koostui tunnettujen tieteen tekijöiden luennoista, tutkimusten esittelyistä sekä huippuosaajien käytännön demoista. Konferenssin pääteemoja olivat

  • Urheilijan polku lapsuudesta huippu-urheilijaksi
  • Fyysinen aktiivisuus, motoriset taidot, kognitio ja akateeminen oppiminen
  • Optimaalisten motoristen taitojen harjoitusympäristöjen luominen
  • Urheilupsykologian työkalut taitoharjoitteluun ja suoritukseen valmistautumiseen

Keskeisiä asioita urheilijan polulla taidon oppimisen näkökulmasta.

Konferenssin avausluennolla tapahtuman presidentti, professori Keith Davids (Sheffield Hallam University) johdatteli kuulijat taitojen oppimisen taustateorioihin. Davids korosti viitekehysten merkitystä ja sitä ettei toimintaa ohjaisi trendit vaan pitkäjänteinen, urheilijakeskeinen työ. Taitojen oppimisen perustana pidetään  Karl Newellin luomaa ekologisen dynamiikan teoriaa, jonka mukaan oppija, ympäristö ja tehtävä ovat jatkuvassa, muuttuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä teoriassa ympäristö auttaa oppijaa kytkemään yhteen Informaatiota ja toimintaa. 

Konferenssin yksi mielenkiintoisimmista kokonaisuuksista oli Athletic Skills Model. Tässä Athletic Skill Model -viitekehyksessä valmentautuminen sijoitetaan seuraavalle jatkumolle: Urheilua tukeva (monilajisuus) – Urheiluun liittyvä (apulajit) – Urheiluun sopeutuva (teknisesti sopeutuva harjoittelu) – Urheiluspesifi (lajiharjoittelu). Mallissa on onnistuneella tavalla yhdistetty Cotén monipuolisuusajattelu, Ericssonin määrätietoinen harjoittelu ja Fordin varhainen kiinnittyminen omaan lajiin.

 

Lähde: Wormhoudt, Savelsbergh, Teunissen & Davids (2018)

Mallia teoriassa ja käytännössä esitelleet Prof. Geert Savelsbergh ja Yordi Vermaat nostivat esille nuorten ja myös aikuisten fyysisen aktiivisuuden vähyyden sekä yksipuolisuuden. Uuden sukupolven nuoret ovat selkeästi aikaisempaa heikommassa kunnossa, omaavat heikommat taidot ja ovat sitä kautta riskialttiimpia loukkaantumisille kuin aiemmat sukupolvet. Athletic Skill Modelin tavoitteena onkin pyrkiä opettamaan eri ikäisiä urheilijoita liikkumaan aikaisempaa monipuolisemmin. ASM Mallissa urheilijan harjoittelu liikkuu janalla edestakaisin (Kuva 1.), keskittyen liikkumiseen ja harjoittelun rikastamiseen lajin, liikkujan iän sekä taitotasoon perustuen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoruudessa kannustetaan harrastamaan monipuolisesti eri lajeja. Myös oman lajinsa huipputaitajankin kannattaa edelleen tehdä säännöllisesti erilaisia apulajeja. Yksi apulajeista, (donorsport) parkour, on noussut suureen suosioon. Parkour sopii lähes jokaiseen urheilulajiin apulajiksi.  Konferenssissa esiteltiin myös Athletic Skills Modelin oppien mukaisesti luotuja oppimisympäristöjä. Esimerkiksi Hollannissa sijaitseva Skills Garden on huikea, monipuolisesti liikkumisvirikkeitä ja -houkutuksia käsittävä liikuntapaikka. 

Athletic Skills model -konsepti, on luettavissa myös kirjana “ The athletic Skills Model: Optimizing talent development through movement education”. (Wormhoudt, Savelsberg, Teunissen & Davids 2018). 

Seuraava kotimainen taidon oppimisen ja opettamisen kotimainen seminaari järjestetään loka-marraskuussa 2020 Kisakalliossa. Seminaarissa jatketaan konferenssin viitoittamalla tiellä ja luvassa on teorian lisäksi käytännön demoja kotimaisten ja ulkomaisten huippuosaajien vetäminä. 

Take home message: Kisakallion taitokonferenssissa esiintyneiden tieteen tekijöiden ja asiantuntijoiden keskeinen viesti korostaa runsaan ja monipuolisen liikkumisen merkitystä, olipa tavoitteena kilpaurheilussa menestyminen tai liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa

Teksti: Pauliina Vastamäki Kisakallion urheiluopisto