Arvokilpailumitalin metsästys

Nopeasti huipulle

Dohan MM-kilpailut ovat takana. Radalla ja kentällä tulostaso oli kova ja monet lajit tarjosivat hienon draaman kaaren. Uusia mestareita leivottiin, osa aikaisemmista puolusti titteliään menestyksekkäästi ja jotkut edeltävistä olivat jo siirtyneet syrjään.

Odotukset nuorten arvokisaurheilijoiden noususta aikuisena samaan loistoon ovat suuret. Tälle haaveelle perusteena pidetään nuoruusvuosien menestystä vain muutaman ikävuoden rajatussa koitoksessa. On hyvä kuitenkin muistaa, että aikuisten arvokilpailu on vapaa kaiken ikäisille, joten kisoissa kilvoittelevien urheilijoiden ikähaitari voi olla jopa sukupolven mittainen. Sanomattakin on selvää, että menestyshaaste nousee eksponentiaalisesti ja kaikille entisille nuorten arvokisamitalisteille ei jää jaettavaa.

Hyvällä syyllä voi kuitenkin todeta, että mitä lähempänä huippu-urheilun tulostasoa parikymppisenä urheilija on, sitä vahvemmat ovat mahdollisuudet parrasvaloihin läpimurtoon. Pidempi takamatka edellyttää kilpakumppaneita jyrkempää kehityskäyrää uran jossakin vaiheessa. Ja mieluummin aikaisessa vaiheessa, sillä spesifien fyysisten ominaisuuksien kehittämisen haaste kasvaa ikääntymisen myötä.

Tilastojen kertomaa

Kokosin IAAF:n urheilijoiden profiilisivuilta Dohan MM-kilpailujen kaikkien henkilökohtaisten lajien mitalistit, heidän syntymäpäivänsä, sekä iän, jolloin kukin heistä oli ensimmäisen arvokilpailumitalinsa saavuttanut. Mitalisteja oli yhteensä 129, joidenka joukossa kolme kahden henkilökohtaisen mitalin voittanutta. Arvokisoiksi luokittelin olympialaiset, MM-kilpailut, maanosan mestaruuskilpailut, Pan Amerikan kisat ja kansainyhteisön kisat. Tämän aineiston pohjalta pyrin selvittämään millä vauhdilla nämä maailman valiot kehittyivät tasolleen, saavuttaen ensimmäisen, - tai kukaties ainoan, arvokisamitalinsa.

Ennemmin aikaisin kuin myöhemmin

Kuvissa 1 ja 2 on esitettynä ikäryhmittäin kaikkien lajien urheilijoiden ensimmäisen arvokisamitalin saavuttamisen ikäjakaumat. Niin miesten kuin naisten kuvaaja ei ole normaalijakautunut, vaan kallellaan vasemmalle. Molemmilla sukupuolilla mediaani asettui hieman 23 ikävuoden alapuolelle. Naisista 6 % ja miehistä 8 % olivat saavuttaneet ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa jo alle 19 vuotiaana. Yli 27 vuotiaiden ensimitalistien osuus oli 9 %.

Lajiryhmien välillä oli pieniä eroja (taulukot 1 ja 2). Dohan MM-kilpailujen miesmitalisteista maratoonarit ja kilpakävelijät sekä heittäjät olivat voittaneet lajiryhmänä ensimmäisen arvokisamitalinsa reilun vuoden varttuneempana kuin muissa lajiryhmissä. Naisissa maratoonarit ja kilpakävelijät olivat saavuttaneet mitalikunnon lähes kaksi vuotta muita myöhemmin.

 Jatkuva kehitys

Tämän aineiston pohjalta voi todeta, että maailman huipulle noustaan nopeasti. Kuvista ja taulukoista näkyy, että jo nuorten sarjalaisia kilpailee menestyksekkäästi aikuisten arvokilpailuissa. Vaikka tytöt varttuvat poikia nopeammin, niin siitä huolimatta he eivät saavuta arvokisojen mitalikuntoa poikia aikaisemmin, vaan se tapahtui ainakin tällä otannalla samaan aikaan. Toki muutamia iäkkäitäkin ensimitalisteja löytyi, mutta heidän osuuttansa voi pitää ”säännön vahvistavana poikkeuksena”.

Pitkissä maantielajeissa ja heitoissa mitalikuntoisuus saavutetaan myöhemmin. Todennäköisesti ensimmäisessä aerobisen taloudellisuuden ja jälkimmäisessä lihasmassan kasvun pitkään jatkuvan kehityksen ansiosta. Voi olla, että muut lajit ovat aikaisemman erikoistumisen lajeja, joissa maailman huipulle nouseminen edellyttää jotakin erityistä ja rajallisesti kehitettävää fyysistä ominaisuutta.

Vauhdikkain tuloskunnon kehitys ajoittuu lapsuuteen. Juoksu- ja hyppylajeissa 11 – 14 vuoden iässä vuosittainen kehitystahti on 3 – 10 % luokkaa. Kehitystahti heikkenee siitä siten, että 18 vuoden iässä se on enää 0.5 – 2.5 % tasolle (Tønnessen ym. 2015). Toki aikuisenakin kehitystä tapahtuu, mutta yhä hennomissa määrin. Boccia ym. (2017) mukaan isossa otannassa (4 864 urheilijaa) korkeus- ja pituushypyssä kehitys oli vähäistä tai pysähtyi kun kasvu ja aikuistuminen oli tapahtunut. Tästä huolimatta kuitenkin ”paras 4 %” kehittyi vielä 22 - 23 vuoden ikään ja osa jopa siihen mennessä kansainväliselle huipulle saakka. Tämä osoittaa, että kun kasvun ja aikuistumisen apu on loppunut hyvä valmennus vie urheilijaa rajallisemmalla kehityskäyrällä vielä eteenpäin.

Nuoruudessa menestyminen ei kuitenkaan ole edellytys aikuisuuden huippu-urheilijaksi, sillä vain 10 - 25 % aikuishuipuista on ollut 16 vuotiaana ikäryhmänsä eliittiä. Toisaalta taas n. 60 % nuorten sarjojen parhaista eivät pysty samaan tulostasoon aikuisiässä. (Piacentini ym. 2014, Tønnessen ym. 2015, Boccia ym. 2017 ja Pizzuto ym 2017). Joten lapsuudessa tai nuoruudessa ei ole yksittäistä ikävaihetta, joka ennustaisi aikuisiän menestystä. Varhaista huipputulosta parempi ennustava tekijä on tuloskehitys, joka lapsuudessa on voimakasta ja nuoruudessa jatkuvaa (Tønnessen ym. 2015 ja Boccia ym. 2017). Näin aikuisuuden kynnyksellä porras maailman huppujen joukkoon olisi matala.

Jos tätä katsausta peilaa muihin urheilulajeihin, niin sama ”aikaisin huipulle” ilmiö on valtaamassa alaa. Jääkiekossa alle 20 vuotiaita pelaajia istutetaan maajoukkueissa ja rahakaukaloissa ykkösketjuihin, äärimmäistä kestävyyttä vaativan Tour de Francen voitti tänä vuonna 23 vuotias ketjun pyörittäjä, 14 vuotias italialainen tyttö oli 50 m rintauinnissa toinen kesän pitkän radan MM-kilpailussa, tämän vuoden suunnistuksen MM-kisojen miesten pitkän matkan hopeamitalisti oli alle 20 vuotias Kasper Fosser… Esimerkkejä on muitakin, mutta myös omassa historiassamme. Voittaessaan olympiakultaa 5 000 m ja 10 000 m juoksussa Münchenissä 1972 Lasse Virén oli 23 vuotias.

Kuva 1. Naisten ensimmäisen arvokilpailujen mitalin saavuttamisikä.
Kuva 2. Miesten ensimmäisen arvokilpailujen mitalin saavuttamisikä.

Taulukko 1. Naisten ensimmäisen arvokilpailujen mitalin saavuttamisikä lajiryhmittäin.

Naiset

Ikäryhmä (v)

Mediaani

Lajiryhmä

17-19

19-21

21-23

23-25

25-27

27 <

(v.kk)

Pika- ja aitajuoksut

0

3

4

4

2

1

23.4

Pitkät ratamatkat

2

1

5

4

2

0

22.8

Maraton ja kävelyt

0

1

3

0

1

4

25.2

Heitot

0

2

4

1

4

1

23.6

Hypyt ja 7-ottelu

2

4

2

6

1

0

22.0

 

Taulukko 2. Miesten ensimmäisen arvokilpailujen mitalin saavuttamisikä lajiryhmittäin.

Miehet

Ikäryhmä (v)

Mediaani

Lajiryhmä

17-19

19-21

21-23

23-25

25-27

27 <

(v.kk)

Pika- ja aitajuoksut

0

0

10

4

0

0

22.4

Pitkät ratamatkat

4

3

2

5

0

1

21.7

Maraton ja kävelyt

0

1

2

2

0

4

24.10

Heitot

0

1

3

3

4

1

24.4

Hypyt ja 10-ottelu

1

2

4

5

3

0

23.0

 

Teksti: Tapani Keränen Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus
Juttu julkaistu ensin Huippu-urheilun Uutiset lehdessä 4/2019.