Matkalla Huipulle -verkkolehti 3/2017

Matti Urrila kirjoittaa tärkeästä asiasta eli urheilijan kokonaisvaltaisesta valmentamisesta. Asia on ollut Matille sydämenasia koko hänen pitkän työuransa.

KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS JA TULOKSEN TEKEMINEN

Ennakkovaroitus: tämä asia on merkityksellinen urheilijalle!

Emeritusprofessori Matti Urrila julkaisi syyskuussa kirjan Kokonaisvaltaisen valmennuksen perusteita - Koska pelkät muskelit eivät piisaa. Kirjassaan Urrila avaa ansiokkaasti ajatteluaan ihmisen kehittymisestä ja kehittämisestä. Kirja kannattaa lukea ja sen ajatuksista kannattaa ottaa koppia. Mutta mistä kaikesta onkaan kyse, kun puhumme kokonaisvaltaisuudesta urheilijan uralla tai siihen liittyen vaikkapa urheilijan kaksoisurasta?

Urheilijan valmentamisesta ihmisen valmentamiseen

Käsitteiden tasolla urheilussa valitsee jo laaja yhteisymmärrys siitä, että kokonaisvaltainen valmennus on urheilijan elämän kaikkien osa-alueiden huomioimista ja tukemista. Urheilijan kaksoisura mielletään usein urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi, mutta yhtä kaikki myös siinä on kyse urheilijan elämän kokonaisuudesta. Valmennuskäsitys on kehittynyt viime vuosina isoin hyppäyksin urheilijan valmentamisesta kohti ihmisen valmentamista. Mutta edelleen tiukassa istuu ajatus siitä, että kun todellista tulosta tehdään, pitää ylimääräiset rönsyt karsia urheilijan elämästä pois. Kun menestystä tehdään, on tilaa vain urheilulle. Onko asia näin yksinkertainen?   

Miten muualla?

Katsotaanpa hieman tilastoja. Urheilussa hyvin menestyvät kansakunnat, kuten esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska ja Tanska, ovat antaneet omista olympiajoukkueistaan seuraavia tunnuslukuja. Pekingin Olympialaisissa 2008 Iso-Britannian olympiajoukkueen urheilijoista 58 % oli opiskelevia urheilijoita. He toivat 64 % joukkueen mitaleista. Vastaavasti Lontoon kisoissa 2012 Ranskan joukkueessa opiskelijoita oli 39 % ja heidän mitalisaaliinsa oli 56 % Ranskan mitaleista. Viime vuoden Rion kisoissa Tanska menestyi hyvin. Joukkueen urheilijoista 38 % oli opiskelijoita, jotka voittivat 58 % joukkueen mitaleista. Vastaavanlaisia lukuja on löydettävissä myös muista maista ja kisoista. Näyttäisi siis siltä, että opinnot eivät ainakaan heikennä mahdollisuuksia menestyä kansainvälisissä kisoissa. Tämä toki vaatii sen, että opinnot ja sen mukana elämän eri osa-alueet on rakennettu urheilun ehdoilla.

Elämää varten

Heli Rantanen voitti Atlantan Olympiakisoissa 1996 keihäänheiton olympiakultaa. Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 14.10.2017) Rantanen toteaa tehneensä kaksi tutkintoa aktiiviuransa aikana. ”Ei huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen ole mahdotonta. Kaikki on lopulta kiinni asenteesta, itsekurista ja halusta olla paras, vaikka läpi harmaan kiven”, Rantanen toteaa haastattelussa. Rantasen mukaan opiskelulla urheilun rinnalla oli paljon suurempi anti kuin vain opiskeltava tutkinto. Koulu opetti itsenäistymistä ja omien asioiden hoitamista juuri kotoa pois muuttaneelle nuorelle urheilijalle. Urheilu taas on tuonut paljon elämässä tarvittavia taitoja. ”Koen, että huippu-urheilijan taustalla pärjää. Urheilija oppii tekemään tavoitteita, pitämään niistä kiinni, eikä anna hirveän helposti periksi”, Rantanen kertoo oppimistaan taidoista huippu-urheilijan uralla.

Urheilu ensimmäisenä ammattina

Urheilijan kannalta kokonaisvaltainen valmennus, kaksoisura tai miksi sitä haluamme kutsua, on äärimmäisen tärkeää. Se on äärimmäisen tärkeää myös huippu-urheilumenestyksen kannalta. Asioita ja elämän eri vaiheita tulee osata rytmittää oikein. On aika urheilla ja on aika hoitaa muuta elämää. Tai niitä voi hoitaa myös samanaikaisesti. Suomalaisessa kaksoisura-ajattelussa olemme olleet ehkä liian uskovaisia urheilun ja opiskelun yhtä aikaiselle tekemiselle. Osalle urheilijoita se on ollut toimiva ratkaisu, mutta joissakin lajeissa joillekin urheilijoille se ei ole toiminut. Meidän pitää rohkaista urheilijoita myös kokeilemaan urheilua ensimmäisenä ammattina, vaikka kyse ei olisikaan ammattilaislajista. Urheilijalle heittäytyminen täysillä urheiluun voi olla helpompaa, jos mielessä on tietoisuus siitä, että urheilujärjestelmä tukee urheilu-uran jälkeistä siirtymää uuteen ammattiin. Tästä meillä on jo hienoja esimerkkejä, kun vaikkapa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjestää tutkintoon tähtäävää koulutusta ammattilaisuraansa päättäville jääkiekkoilijoille. Entisen NHL-pelaajan on helpompi istua 35-vuotiaana koulun penkkiin, kun viereisessä pulpetissa istuu saman kokemuksen ja osaamisen omaava ikätoveri.

Kokonaisvaltainen valmennus on ihmisen valmentamista. Se on kokonaisuuden huomioimista, jossa urheilu monine eri vivahteineen on yksi tekijä, tosin aivan keskeinen tekijä! Kokonaisvaltainen ajattelu nojaa vahvaan eri alojen asiantuntijoiden tiimityöhön, jossa valmentajan osaaminen, asenne ja johtamistaidot määrittävät lopputuloksesta leijonanosan. Tästä näkökulmasta menestys on tiimityötä puhtaimmillaan.

 

Simo Tarvonen
Urheiluakatemiaohjelman johtaja
Huippu-urheiluyksikkö

 

 

 

 

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia.

Urhea on yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja koulutuksen yhdistämisessä sekä helpottaa valmennuksen tukipalveluiden saatavuutta.

Urhean toiminta on tarkoitettu nuorille huipulle tähtääville tai jo kansainvälisellä huipulla oleville urheilijoille.
Urhean urheilijoiden nimet julkaistaan Urhean kotisivuilla. Näin eri toimijatahot voivat todentaa urheilijan jäsenyyden Urheassa.