Matkalla Huipulle -verkkolehti 1/2021

Tukea nuoren urheilijan haasteiselle polulle

Ollako vai eikö olla? Tätä kysymystä pohtii moni yläkouluikäinen urheilija suhteestaan tavoitteelliseen urheiluharrastukseensa. Tai harrastamiseen ylipäätään. Yläkouluvuosina nuoren elämä mullistuu monilla tavoin. Kehossa tapahtuu muutoksia, mieli myllertää, kaveripiiri tuo mukanaan uudenlaisia paineita ja kiinnostuksen aiheet muuttuvat aiempaa nopeammalla syklillä. Miten tuon kaiken keskellä nuori ihminen jaksaa säilyttää ilon ja innostuksen tavoitteelliseen harrastamiseen? Moni ei jaksakaan, vaan ikävuosina 13-15 tapahtuu urheilussa drop out –ilmiönä tunnettu harrastamisen lopettamisen kiihtyminen. Toinen kiivas drop out –ikävaihe on 18-20 –vuoden tienoilla, kun nuori urheilija on päättämässä toisen asteen opintojaan ja on aika siirtyä juniorisarjoista aikuisten sarjoihin, toiselta asteelta jatko-opintoihin ja vanhempien suojista itsenäiseen elämään.

Urheiluakatemiatoiminnan monet tavoitteet

Urheiluakatemiatoiminnalla on monen tasoisia tavoitteita. Kaksoisuran edistämisen ja urheilussa menestymisen ohella akatemiatoiminnan tärkeä tavoite on tukea nuoren urheilijan hyvinvointia. Siksi urheiluakatemiatoiminnan onnistumisen kriteerit eivät ole luettavissa pelkästään saavutettujen olympiamitalien tai ammattilaissarjoihin murtautuneiden pelaajien määrässä.

Yläkouluiässä nuoren urheilijan identiteetti on erityisen haavoittuvainen. Siksi on tärkeää, että uskoa omiin kykyihin ja innostusta itselle tärkeisiin harrastuksiin vahvistetaan. Urheilla ja liikkua pitää paljon, mutta ei liikaa eikä ainakaan liian yksipuolisesti. Jossain on menty metsään, jos 15-vuotias kokee itsensä urheiluveteraaniksi ja vaihtaa kyllästyneenä urheilukentät muihin maisemiin.

Yläkoulumallit huomioivat monipuolisesti nuoren kehittymisen vaiheet

Urheiluyläkoulutoimintaa toteutetaan monella eri mallilla aina lähikoulumallista leiritysmalliin. Toimintaa linjataan valtakunnallisesti ja urheilijaksi kasvamisen oppisisällöistä on sovittu laajasti yhdessä lajien ja oppilaitosten kanssa. Kasva urheilijaksi –sisällöt huomioivat niin urheilun, opiskelun kun ylipäätään ihmisenä kasvamisen. Niiden kautta nuori saa vahvan perustan jatkaa tavoitteellista urheiluharrastusta läpi kuohuvien nuoruusvuosien ja vuosi vuodelta kovenevien kilpailusarjojen keskellä.

Aktiivisesti urheiluharrastuksessa mukana olevat nuoret menestyvät keskimääräistä paremmin myös opinnoissaan. Asiaa on tutkittu paljon ja tulokset ovat saman suuntaisia jopa niin, että ne kertovat nuorena aktiivisesti harrastaneiden sijoittuvan myöhemmin työelämässään keskimääräistä paremmin palkattuihin ammatteihin.

Mutta ihmekös tuo. Jos nuorena liikut paljon ja monipuolisesti, syöt terveellisesti, nukut riittävästi ja hoidat opiskelut, niin kyllähän siinä luodaan vahvaa pohjaa tulevaisuuden vuosille. Ja varsinkin urheiluharrastuksen kautta, johon on sisään leivottu tavoitteenasettelu, kurinalaisuus, omien rajojen koettelu ja kilpailemaan oppiminen. Kun tähän lisätään ne lukuisat sosiaaliset suhteet, joita kentillä ja pukuhuoneissa syntyy, on nuorelle tarjolla iso mahdollisuus.

Ei vain harvoille vaan kaikille

Kukaan taho ei kykene luomaan tällaista kokonaisuutta yksin, mutta yhdessä samaan suuntaan toimimalla urheiluseurat, koulut, kaupungit, urheiluakatemiat ja perheet voivat saada aikaa erinomaisen arjen nuorelle urheilijalle. Mutta vain harvoille ja valituille tarjottavaa elitismiä tästä ei saa muodostua. Siksi Vantaan malli, jossa lähes kaikissa kaupungin peruskouluissa olevilla tavoitteellista urheilua harrastaville nuorilla on mahdollista päästä toimintaan mukaan, on upea. Karsintaa ei tehdä liian aikaisin, vaan portit pidetään auki mahdollisimman laajalle joukolle nuoria.

Ja lopuksi

Voiko huippu-urheilijan urasta haaveileva nuori samaan aikaan opiskella ja tavoitella maailman huippua? Ikuisuuskysymys ja henkilökohtainen ratkaisu, koska tiet huipulle ovat moninaiset. Mutta jälleen kerran nähtiin kysymykseen myönteistä vastausta puoltava esimerkki, kun Huuhkajat pelasivat maaliskuussa MM-karsintojaan. Kentällä oli samaan aikaan yhdeksän Urhean piirissä kasvanutta Suomen pelaajaa, joista seitsemän on suorittanut loppuun toisen asteen tutkinnon. Osa lähiopetuksessa, osa etänä maailman kentiltä.

Motivaatio ei siis ole nollasumma peliä vaan kokonaisuus, joka kasvaa onnistumisten ja hyvinvoinnin kautta. Tätä ruokitaan ja liekitetään urheiluakatemioissa. Joka päivä.

Simo Tarvonen
toimitusjohtaja
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia  

 

    

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia.

Urhea on yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja koulutuksen yhdistämisessä sekä helpottaa valmennuksen tukipalveluiden saatavuutta.

Urhean toiminta on tarkoitettu nuorille huipulle tähtääville tai jo kansainvälisellä huipulla oleville urheilijoille.
Urhean urheilijoiden nimet julkaistaan Urhean kotisivuilla. Näin eri toimijatahot voivat todentaa urheilijan jäsenyyden Urheassa.