Matkalla Huipulle -verkkolehti 1/2019

YLÄKOULUISSA PIILEE HUIKEA MAHDOLLISUUS

 

Suomalainen lapsi aloittaa keskimäärin kuusi vuotiaana liikuntaharrastuksen urheiluseurassa. Keskimäärin yhdeksän vuotiaana hän valitsee yhden lajin, johon lapsen liikuntaharrastus keskittyy. Keskimäärin yksitoista vuotiaana harrastaminen urheiluseuroissa loppuu. Näistä lopettaneista yli 80 % haluaisi jatkaa jonkun toisen lajin parissa, jos se vain olisi mahdollista. Kun tullaan 15-vuotiaaksi, 40 % suomalaislapsista on mukana urheiluseuroissa. Nämä luvut on poimittu tammikuussa julkistetusta laajasta "Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa” –tutkimusraportista. Tämä LIITU -raportti kuvaa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tilaa keväällä 2018 sekä ajassa tapahtuneita muutoksia välillä 2014–2018.

Raportti piirtää kuvaa yleisen liikunnallisuuden lisäksi myös Urheilijan polun alkuvuosista. Ohjattu harjoittelu aloitetaan varhain ja yhteen lajiin keskitytään aikaisin. Ikään kuin loogisena jatkumona myös ohjatun liikuntaharrastuksen lopettaminen tapahtuu varhain. Huolestuttavaksi raportin lukeminen käy viimeistään siinä vaiheessa, kun raportti toteaa, että vain 10 % 15-vuotiaista nuorista liikkuu päivittäin terveyden kannalta riittävästi. Siis kaikista suomalaisnuorista aktiiviurheilijat mukaan lukien! Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että meillä Suomessa on yläkouluvaiheen lopussa koko maassa noin 6000 nuorta ikäluokkaa kohden, jotka liikkuvat edes terveyden kannalta riittävän määrän. Todennäköistä on, että kaikki nuo 6000 liikunnallisesti aktiivista eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita tavoitteellisesta huippu-urheilusta. Vaikka iso kysymys on kansanterveydellinen ja myös kansantaloudellinen – kyseessähän ovat tulevien vuosikymmenten veronmaksajat -- , antaa LIITU -tutkimuksen tulokset perustellun syyn kysyä, mahdollistaako suomalaisen lapsen Urheilijan polun varhaiset vuodet edes välttävän pohjan aikuisiän kansainvälisen tason huippu-urheilu-uralle. Erityisesti kestävyyslajien näkökulmasta tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin haastavat.

Yläkoulut tulleet mukaan urheilutoimintaan

Urheiluyläkoulutoiminta on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina eri puolilla maata. Yksittäisiä erinomaisia urheilupainotteisia kouluja on toiminut vuosikymmenten ajan, kuten vaikkapa Urhean piirissä vaikuttava Pohjois-Haagan yhteiskoulu. Valtakunnallisen järjestelmän rakentamisessa on päästy kunnolla vauhtiin kuitenkin vasta viime vuosina, kun Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelma on ottanut vahvan valtakunnallisen johto- ja kehittämisvastuun yläkoulutyöstä. Toista vuotta käynnissä olevassa valtakunnallisessa urheiluyläkoulukokeilussa on mukana 25 yläkoulua eri puolilta maata. Näistä kouluista peräti kahdeksan on Urhean yläkouluja. Kaikkiaan Urhean piirissä on yli 40 eri tavoin urheilutoimintaa painottavaa yläkoulua. Kun tähän lisätään se, että Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat tehneet linjapäätöksen vapauttaakseen yhden iltapäivän opetuksesta nuorten harrastuksille, täytyy todeta kulkevamme oikeaan suuntaan. Kun katsoo Urhean yläkoulutoiminnan laajuutta ja innovatiivisuutta ymmärtää, kuinka merkittävä rooli tässäkin kohtaa Urhealla on suomalaisen urheilujärjestelmän kehittämisessä.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU tekee seurantaa urheiluyläkoulukokeilun etenemisestä. Ensimmäisen vuoden arvioinnissaan KIHU kirjasi, että yhteiselle työlle ja sisällöille on ollut selkeä tarve. Vaikka koulut voivat tehdä monenlaisia omia ratkaisujaan paikallistasolla, on toiminnan edistäminen helpompaa, kun kehittämistyöhön on tarjolla tukea ja valmiita malleja. Myös urheilijan hyvän päivän mahdollistaminen ja sitä kautta urheilevien nuorten hyvinvoinnin tukeminen koettiin vahvasti yhteiseksi tavoitteeksi.

Koulujen, kotien ja lajien yhteistyö avainasemassa

Myös lajit - lajiliitot ja urheiluseurat - ovat löytämässä urheiluyläkoulut. Johtuen alkutaipaleella olevasta toiminnasta ja paikallisten ratkaisujen runsaudesta lajeille kokonaisuus näyttäytyy vielä sekavana. Siksi vuoropuhelulle on nyt suuri tarve. Helsingissä koolla ollut Urheiluyläkouluseminaari kokosi koulujen, urheiluakatemioiden ja urheiluopistojen edustajien lisäksi paikalle paljon myös lajien ihmisiä. Tällaiset tapaamiset ovat avainasemassa, jotta lajit oppivat hyödyntämään omissa valmennusjärjestelmissään ne oivat ratkaisut, joita koulut, urheiluakatemiat ja -opistot rakentavat. Toisaalta lajeilta tarvitaan syötteitä mihin suuntaan urheiluyläkouluja tulisi kehittää. Kolmas tärkeä keskustelutaho ovat kodit, sillä erityisesti yläkouluvaiheessa vanhempien rooli lapsen harrastuksen tukena on aivan keskeinen.

Isojen asioiden tienhaarassa

Mutta sitten se iso yhteiskunnallinen haaste eli lasten yleinen liikkumattomuus. Pystyvätkö koulut ja urheilujärjestöt yhdessä vastaamaan esimerkiksi LIITU –tutkimuksessa esiin nousseisiin ongelmiin? Tai huippu-urheilun näkökulmasta katsottuna; pystymmekö me aikuiset rakentamaan sellaisia rakenteita Suomeen, jossa kilpaurheilusta innostunut lapsi ja nuori voi toteuttaa itseään kokeilemalla erilaisia lajeja, oppimaan urheilijaksi kasvamisen perusteet ja näiden kautta rakentamaan itselleen sellaisen fyysisen ja psyykkisen perustan, josta ponnistaminen kansainväliseen kärkeen 2020-luvulla on ihan oikeasti mahdollista?

Jos tähän pystymme ja kykenemme samalla varmistamaan, että urheilijalla on koko ajan mahdollisuus myös kouluttautua tavoitteellisen urheilun ohessa, olemme kaikki ansainneet vuosikymmenen kehittämispalkinnon. Ei pelkästään urheilun edistämisestä, vaan myös kansanterveyden, kansantalouden ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn edistämisestä. Niin suurten asioiden kanssa olemme tekemisessä.

 

Simo Tarvonen
toiminnanjohtaja
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia

 

 

 

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia.

Urhea on yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja koulutuksen yhdistämisessä sekä helpottaa valmennuksen tukipalveluiden saatavuutta.

Urhean toiminta on tarkoitettu nuorille huipulle tähtääville tai jo kansainvälisellä huipulla oleville urheilijoille.
Urhean urheilijoiden nimet julkaistaan Urhean kotisivuilla. Näin eri toimijatahot voivat todentaa urheilijan jäsenyyden Urheassa.