Matkalla Huipulle -verkkolehti 1/2017

Valmentajalla on iso rooli urheilijan kaksoisuran rakentamisessa. Kaikki ei ole valmentajan vastuulla, mutta valmentajan tulee ymmärtää urheilijan arjen kokonaisuus (kuva Milla Vahtila).

KAKSOISURA ON HYVINVOINTIA

Urheilijoiden kaksoisura ymmärretään usein urheilun ja opiskelun yhdistämisenä. Toki menestyksekkään urheilun ja tavoitteellisen opiskelun yhdistäminen on kahden uran samanaikaista tai lomittaista tekemistä, mutta urheilijan elämään mahtuu paljon muutakin kuin treenikassi ja tenttikirjat. Ajatellaanpa asiaa toiselta näkökulmalta; mitä kaikkea vaikkapa kahdeksan tunnin työpäivää tekevän kaupankassan tulisi elämässään järjestää, jos hän samalla tekisi graduopintojaan vaikkapa humanistiseen tiedekuntaan. Aika paljon olisi hyvän ajanhallinnan, riittävän levon, läheisten tuen ja yleisten elämänhallintataitojen varassa. Myös kyvystä asettaa tavoitteet ja rajat omalle tekemiselle olisi paljon hyötyä. Tosin yksi asia opiskelevalla kaupankassalla taitaisi olla paremmin kuin valtaosalla urheilijoista. Kaupankassan työstä saa säännöllistä palkkaa, joka useimmille urheilijoille on vain kaukainen haave.

Moniammatillista tukea kaksoisuraan

Kahden kunnianhimoisen tavoitteen tavoittelu vaatii moniammatillista osaamista urheilijan tukijoukoilta. Viime viikolla kuuntelin mielenkiinnolla, kun urheiluakatemioissa toimivat lääkärit puhuivat ja visioivat urheilijoiden työterveyshuollosta. Terveyshän on urheilijan uran kivijalka. Toisessa keskustelussa pohdimme erään lajin päävalmentajan kanssa kärkiurheilijan asumista järkevään hintaan järkevällä etäisyydellä treenipaikoista. Kolmannessa keskustelussa oli esillä taloudellisen tuen kerääminen maajoukkueurheilijalle. Kaikki asioita, jotka eivät suoranaisesti ole urheilua eivätkä opiskelua, mutta joita ilman kumpikaan ei olisi kovinkaan tuottoisaa. Jotta näitä asioita pystytään järkevästi ratkomaan, tarvitaan urheilijan ympärille moniammatillinen verkosto. Sitä ei kannata rakentaa jokaiselle urheilijalle erikseen, vaan sellainen kannattaa rakentaa esimerkiksi urheiluakatemiaan, jolloin monet urheilijat eri lajeista saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.

Kunnianhimo ja intohimo

Urheilijoita ajaa eteenpäin kaksi himoa; kunnianhimo ja intohimo. Nämä himot ovat asioita, joita kaikki työnantajat himoitsevat työntekijöiltään. Tavoitteellinen urheilu on äärettömän vaativaa työtä, jossa palkkapäivät ovat suhteellisen harvassa. Toisaalta palkkapäivien välillä urheilijan osaaminen karttuu hieman huomaamattakin monella eri tavoin joka päivä, jokaisessa harjoituksessa ja jokaisessa kilpailussa. Ymmärrettävästi kilpailutulokset saavat suurimman huomion, mutta kuin vaivihkaa kehittyvät myös monet muut taidot, kuten vaikkapa tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, paineensieto ja sosiaalisuus.

”Pystyy keskittymään olennaiseen ja on tottunut tekemään asioita muiden silmien alla”, vastaa moninkertainen purjehduksen arvokisavoittaja, nykyinen kansanedustaja Sari Multala Helsingin Sanomissa (2.4.2017) kysymykseen mitä hyötyä huippu-urheilusta on ollut. ”Urheilu opetti paljon sosiaalisia taitoja. Se opetti pelaamaan erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa”, vastaa samaan kysymykseen purjehduksen Olympiamitalisti ja maailmanmestari Silja Kanerva, joka nykyään työskentelee juristina. Nämä ovat niitä vähemmälle huomiolle jääviä ”palkintoja”, joita vuosia kestävä tavoitteellinen ja erinomaisuuteen tähtäävä työ millä tahansa elämän alueella tekijälleen opettaa.

Investointi menestykseen

Kaksoisura on kahden uran tekemistä, mutta monen asian huomioimista. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kiteytti urheilijan monisyisen arjen mielenkiintoisen osuvasti; ”Kaksoisura on hyvinvointia. Kun voin hyvin, minulla ei ole vaikeuksia jaksaa treenata ja opiskella. Potkua jää myös ihan tavalliseen elämään”. Niin siitä tässä kai on kyse. Hyvinvointiin satsaaminen myös piin kovassa huippu-urheilussa voi olla avain menestykseen – niin kilpailuareenoilla kuin tenttisalissa. Hyvinvointiin satsaaminen ei ole asennevamma, vaan määrätietoista työtä vaativa järkevä investointi, joka mahdollistaa menestyksen. Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tehtävänä on rakentaa sellaisia toimintaympäristöjä – urheilijan työn tekemisen paikkoja – joissa urheilijalla on mahdollisuus voida hyvin.

Simo Tarvonen
Urheiluakatemiaohjelman johtaja
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminnanjohtaja

 

 

 

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia.

Urhea on yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja koulutuksen yhdistämisessä sekä helpottaa valmennuksen tukipalveluiden saatavuutta.

Urhean toiminta on tarkoitettu nuorille huipulle tähtääville tai jo kansainvälisellä huipulla oleville urheilijoille.
Urhean urheilijoiden nimet julkaistaan Urhean kotisivuilla. Näin eri toimijatahot voivat todentaa urheilijan jäsenyyden Urheassa.