Menestyksen polulla -huippu-urheilun ulkoinen arviointi

13.1.2017


Huippu-urheilujärjestelmä ei nykymuodossaan edesauta menestymistä parhaalla mahdollisella tavalla – keskeiset puutteet strategisessa johtamisessa Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J Lipponen on arvioinut suomalaisen huippu-urheilun kokonaistilan. Arvioinnin toimeksiannosta vastasi valtion liikuntaneuvosto. Sen lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella.

Arviointi painottui huippu-urheilun strategisen kokonaiskuvan, ohjauksen, resursoinnin kysymyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Olympiakomitea ovat näissä avaintoimijoita. Lisäksi selvitettiin 2010-luvulla käynnissä olleen huippu-urheilun muutostyön tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Arviointi on kokonaisesitys huippu-urheilua koskevista kehittämistarpeista ja vahvuuksista kansallisella tasolla.

Huippu-urheilun johtamisjärjestelmän tehtävänä on parantaa urheilijoiden menestymisen edellytyksiä ja voittamisen todennäköisyyttä. Nykymuodossaan järjestelmä ei edesauta kaikilta osin tavoitteen saavuttamista. Arvioinnin tulokset osoittavat, että huippu-urheilun strategiselle johtamiselle ei tällä hetkellä ole yhtenäistä viitekehystä, käsitteistöä ja tavoitteita. Myös riskienhallinta koko liikunnan toimialan johtamisessa on toistaiseksi satunnaista.

Arviointi osoittaa, että huippu-urheilun ylimmän tason toimijat eivät ole yhdessä kyenneet löytämään selkeitä ylätason tavoitteita, jotka ohjaisivat vaikuttavasti pirstaleista urheilutoimijoiden kenttää. Tästä syystä keskeisten huippu-urheilutoimijoiden yhteistyö ei johda toimenpiteiden ja resursoinnin yhdensuuntaisuuteen.

Toimijoiden rooleja on pyritty selkeyttämään huippu-urheilun muutosprosessin myötä, mutta työ on edelleen kesken. Huippu-urheiluyksikön ja verkoston tavoitteet ovat täsmentyneet huippu-urheiluyksikön ja -verkoston työskentelyn aikana. Kolme strategista tavoitetta (kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu) ovat yleisesti hyväksyttyjä, kuten myös tarve toimintatapojen muutokseen. Huippuvaiheen valmennustoiminta suurimmissa lajiliitoissa ja akatemiatoiminnan organisointi on hoidettu tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Kaikille lajeille yhteiset toimintamallit ja osaamisen jakaminen ovat kuitenkin vielä pirstaleisia ja työn alla.

”Suomessa toimitaan monella tapaa tehottomasti järjestöjohtoisen ja valtiojohtoisen mallin välimaastossa. On kriittisen tärkeää määritellä pikaisesti, kuka johtaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta, millä strategialla ja työnjaolla se tapahtuu ja mistä resurssit tulevat. Strategiaa on tehtävä kirkkaammaksi ja siitä johdettuja käytännön tavoitteita on yksinkertaistettava. Tavoitteiden täytyy olla kaikille selkeitä, mitattavia ja aikaan sidottuja, jotta tarvittava ohjausvaikutus on mahdollinen”, toteaa Kimmo J Lipponen.

Huippu-urheilu tarvitsee tutkimustietoon pohjautuvan selvityksen, jossa huippu-urheilun yhteiskunnalliset perusteet ja vaikutukset systemaattisesti avataan. Huippu-urheilutietoa tuottavien tahojen yhteistoiminta tulee varmistaa jatkossa johdetulla prosessilla. Nykyinen tapa tuottaa, välittää ja hyödyntää huippu-urheilua koskevaa tietoa ei mahdollista sitä, että tieto olisi läsnä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

”Huippu-urheilun resursoinnin nykykokonaisuus, toimintalogiikka ja uudet mahdollisuudet on selvitettävä huolellisesti. Urheilijoiden taloudellisen toimeentulon tukeminen vaatii joka tapauksessa pikaisesti lisätoimia. Erityisesti yksityisen sektorin rahoitusta tarvitaan kipeästi lisää. Uudet rahoitusmallit, kuten vaikuttavuusinvestoiminen ja joukkorahoitus, ovat selvittämisen arvoisia,” Lipponen jatkaa.

Urheilujohtamiseen liittyvää osaamista tulee arvioinnin mukaan kehittää määrätietoisesti, jotta se vastaisi nykymaailman osaamistarpeisiin. Eettinen ja vastuullinen johtaminen on kaiken kestävän toiminnan edellytys. Toiminnan läpinäkyvyys ja eri toimijoiden osallisuus tulee varmistaa aktiivisella viestinnällä ja jatkuvalla vuoropuhelulla eri osapuolten kanssa.

”Huippu-urheilun kokonaisuuden kehittäminen on vaativa ja erittäin monimutkainen tehtävä. Kimmo J Lipposen havainnot ja johtopäätökset tarjoavat huippu-urheilun ydintoimijoille oivan mahdollisuuden tarkastella kriittisesti nykykäytäntöjä. Selvää on, että yhteistoimintaa valtionhallinnon eri sektoreiden sekä nykyisten että uusien urheilutoimijoiden välillä tarvitaan lisää. Valtion liikuntaneuvosto käsittelee omalta osaltaan arvioinnin huolellisesti tulevissa kokouksissaan”, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus.

Lue raportti kokonaisuudessaan liikuntaneuvoston sivuilta:

http://liikuntaneuvosto.fi/files/446/Huippu-urheilun_arviointi_netti.pdf