Mäkelänrinteen lukio vuoden urheiluoppilaitos 2014!

6.5.2014

Kuvassa tunnustusta vastaanottamassa Märskyn ryhmä Simon johdolla!
Kuvassa tunnustusta vastaanottamassa Märskyn ryhmä Simon johdolla!

Olympiakomitea julkisti tiedon tänään Kuortaneella urheiluoppilaitospäivillä. Ensimmäisen kerran valittiin kaksi oppilaitosta, kun Märskyn lisäksi valittiin Sotkamon urheilulukio. Olympiakomitean perusteluina olivat mm. huipulle tähtäävän urheilun onnistunut ja tuloksekas yhdistäminen lukio-opiskelun kanssa. Märsky valittiin nyt toistamiseen vuoden urheiluoopilaitokseksi. Edellisen kerran Märsky sai vastaavan kunniaosoituksen vuonna 1998, kun valittiin ensimmäinen vuoden urheiluoppilaitos! ONNITTELUT KOKO KOULULLE!

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA

Tiedote 7.5.2014

SOTKAMON JA MÄKELÄNRINTEEN URHEILULUKIOT PALKITTIIN URHEILUAKATEMIAPÄIVILLÄ

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on myöntänyt vuoden urheiluoppilaitoksen tunnustuspalkinnon Sotkamon ja Mäkelänrinteen urheilulukioille. Palkinto myönnettiin urheiluakatemiapäivillä Kuortaneella.

- Nämä kaksi lukiota ovat olleet merkittävästi mukana suomalaisten huippu-urheilijoiden menestyksessä kuluvan olympiadin aikana, perustelee Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman johtaja Markus Kalmari.

Sotkamon urheilulukion kasvateista Enni Rukajärvi, Krista Lähteenmäki, Kerttu Niskanen ja Iivo Niskanen ylsivät mitaleille Sotšin talviolympialaisissa. Lisäksi Kaisa Mäkäräinen voitti ampumahiihdon naisten maailmancupin kokonaiskilpailun. Kaikkiaan Sotšin joukkueessa kilpaili 12 Sotkamon lukion käynyttä urheilijaa.

Mäkelänrinteen urheilulukion kasvateista Sotšissa oli mukana 11 urheilijaa, joista Tuomo Ruutu, Ossi Väänänen ja Mikael Granlund voittivat olympiapronssia kiekkoleijonissa. Mäkelänrinteen lukio on ollut aktiivisesti mukana myös rakentamassa Suomen miesten koripallon nousua, sillä Hanno Möttölä ja Petteri Koponen ovat Märskyn kasvatteja. Lisäksi Märskyn käyneisiin urheilijoihin lukeutuvat mm. Lontoon kesäolympialaisten mitalistit Tuuli Petäjä-Siren, Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff.

 

Urheilulukioilla vahvat tunnusluvut

Tällä hetkellä Suomessa toimii 13 erityisen koulutustehtävän saanutta urheilulukiota ja niissä opiskelee 2370 urheilijaa yli 40 lajista. Markus Kalmarin mukaan vahvat tunnusluvut omaavaa urheilulukiojärjestelmää pitää entisestään vahvistaa ja kehittää yhä paremmin urheilijoiden tarpeita palvelevaksi.

- Urheilulukiolaisista vain noin 0,5% keskeyttää opiskelun ja urheilijat sijoittuvat erinomaisesti myös jatko-opintoihin. Samanaikaisesti urheilulukion käyneiden urheilijoiden prosentuaalinen osuus olympiajoukkueiden urheilijoista viimeisen kahden olympiadin aikana on ollut jatkuvassa kasvussa nousten Pekingin 34,5 prosentista Sotšin 53 prosenttiin, Kalmari luettelee.

- Urheileminen huipputasolla ja samanaikainen tavoitteellinen lukio-opiskelu vaativat erityisestä tuntijaosta huolimatta tarkkaa päivittäistä ajankäytön suunnittelua ja useissa tapauksissa myös pidennetyn opiskeluajan, jota hyödyntää noin 48% urheilulukioiden opiskelijoista. Jos opiskeluajasta ja joustoista tingitään, on vaarana että joko siviili- tai urheilu-uran jatko vaarantuu, Kalmari muistuttaa.