Murrosiässä liikunta vähenee Suomessa poikkeuksellisen paljon

6.5.2013

Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä on globaalisti tunnistettu tosiasia. Suomessa pudotus on kuitenkin poikkeuksellisen voimakas. WHO-Koululaistutkimus osoittaa, että liikuntasuosituksen täyttävien 15-vuotiaiden poikien osuus on 55 % ja tyttöjen 58 % pienempi kuin 11-vuotiaiden. Lukuja synkentävät arkiliikunnan vähäisyys sekä tuhansilla nuorilla tapahtuva seuraharrastamisen lopettaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Jyväskylän ja Tampereen yliopiston selvitykset murrosikäisten liikunnasta osoittavat, että lähes kaikkia nuoria, siis myös seuroissa harrastavia, koskettaa arjen fyysisen passiivisuuden ongelma. Liikuntakäyttäytyminen on myös voimakkaasti polarisoitunut ja osa lapsista ei saa liikettä missään – ei organisoidusti, eikä arjessaan. Murrosikä on siirtymää lapsuudesta ja nuoruudesta aikuisuuteen. Tällöin on luonnollista, että nuori miettii liikunnan paikkaa omassa elämässään. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovatkin moninaiset liittyen usein nuorten tarpeiden ja motiivien riittämättömään huomioimiseen seuratoiminnassa sekä toiminnan liialliseen kilpailullisuuteen. Keskeinen lopettamista selittävä tekijä on myös nuoren kokemus siitä, että hänen liikuntataitonsa eivät ole riittävät. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa on erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 
 
Selvitykset kokoavat yhteen aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että yksiselitteistä syytä liikunta-aktiivisuuden romahdukseen murrosiässä ei ole. Arjen liikettä voivat vähentää mm. ajanpuute, pitkä kodin ja koulun välinen etäisyys ja nuoren passiivinen ajankäyttö. Seurassa harrastamisen lopettamista edistävät koulunkäynnin vaatima aika, harrastamisen kalleus ja lasten näkökulman unohtaminen toiminnan suunnittelussa. Liian aikainen erikoistuminen yksipuolistaa harrastamista ja johtaa usein urheilun lopettamiseen. Vanhempien ja kodin merkitys lasten liikunnalle on olennainen – sekä hyvässä että pahassa.
 
”Liikuntapolitiikan tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan edistäminen koko ihmisen elämänkulun aikana. Selvitykset osoittavat, että murrosikäisten liikuntaan on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota laajalla rintamalla. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot antavat aihetta tarkastella ilmiötä tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Selvitysten toimenpide-ehdotukset tullaan huomioimaan ministeriön rahoittamissa valtakunnallisissa Liikkuva koulu -ohjelmassa ja seuratoiminnan kehittämishankkeessa.  Nuorten urheilussa keskeistä on, että koulunkäynti ja muu elämä sovitetaan jouhevasti yhteen harjoittelun ja kilpailemisen kanssa. Asian edistämiseksi ministeriö rahoittaa urheiluakatemioiden toimintaa. Selvitys tuottaa myös mitä arvokkainta tietopohjaa Olympiakomitean päivittäessä suomalaisen valmentajakoulutuksen sisältöjä ministeriön avustamana”, toteaa liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi.
 
”Selvitykset vahvistavat näkymää siitä, että yhteiskuntamme on fyysisesti passivoitunut. Arkiliikunnan lisäämistä kaipaa koko väestö, mutta murrosikäisillä haaste on erityinen myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Ylipainoisten nuorten osuus on kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Viimeistään nyt liikuntapolitiikka kaipaa muiden yhteiskunnan sektoreiden, kuten varhaiskasvatuksen, koulun ja yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun osallistumista fyysisen aktiivisuuden talkoisiin. Lasku lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä tulee joka tapauksessa maksuun myöhemmin muun muassa lyhentyneinä työurina. Organisoidun liikunnan parissa keskeisin kysymys on, miten seuratoiminnassa saadaan pysymään ne nuoret, joiden tavoitteet eivät yllä kilpaurheiluun. Kaikki nuoret eivät myöskään halua harrastaa seuroissa. Miten heidän tarpeensa huomioidaan jatkossa mm. valtionavustuksia suunnattaessa?”, kysyy puolestaan valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo.
 
Julkaisu Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? koostuu Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston toteuttamista selvityksistä. Selvitykset ovat saaneet valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Jyväskylän yliopiston selvitys tarkastelee liikunta-aktiivisuuden vähenemistä yleensä ja Tampereen vastaavasti seuraharrastamisen lopettamista.
 
Julkaisu julkaistaan valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa ja on luettavissa osoitteessa www.liikuntaneuvosto.fi tai suoraan tämän linkin takaa http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/miksi_murrosikainen_luopuu_liikunnasta.540.news
Julkaisu on myös tämän viestin liitteenä.
 
 
Lisätietoja:
 
Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
minna.paajanen@minedu.fi
 
Tutkijat:
 
Sami Kokko
TtT, yliopistotutkija
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
040-8053561
 
Mikko Tiirikainen
yliopistontutkija
Terveystieteiden yksikkö
Tampereen yliopisto
040-8063533